Ei mikään ole niin mukavaa kun pakkasesta (-22 astetta) sisälle tullessa voi kömpiä peiton alle takaisin nukkumaan. Täällä saa aina varoa kun äippä ja iskä ei tahdo muistaa, että peiton alla voi olla joku. Ja Kukkis se vaan lohmii yli vaikka tietäisi että alla on joku. Ja katti ryökäle saattaa talloa vartinkin, ja sitten kun ärähdän se pakenee ihmeissään paikalta. Ai oliko siellä joku. Taitaa mokoma tehdä senkin piruuttaan, nauttii niin minun kiusaamisestani.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti